Tietoturvan kehittämisessä törmätään usein kahteen keskeiseen menetelmään: haavoittuvuusskannaus ja penetraatiotestaus (eli pentesti). Molemmat auttavat suojaamaan organisaatiota kyberuhkilta, mutta ne eroavat toisistaan merkittävästi niin lähestymistavaltaan kuin lopputuloksiltaan.
Tässä blogissa pureudumme siihen, mikä ero haavoittuvuusskannauksella ja penetraatiotestauksella oikeasti on, ja milloin niitä kannattaa käyttää – erikseen tai yhdessä. Lue myös tietoturvatestauksesta lisää.
Mitä on haavoittuvuusskannaus?
Haavoittuvuusskannaus on automatisoitu prosessi, jossa etsitään tunnettuja teknisiä haavoittuvuuksia järjestelmistä, sovelluksista ja verkkolaitteista. Skannerit, kuten Nessus, OpenVAS tai Qualys, vertaavat havaittuja ohjelmistoja ja kokoonpanoja tietokantoihin, jotka sisältävät tunnetut CVE-haavoittuvuudet.
Tarkoitus:
- Mahdollistaa säännöllinen seuranta (esim. kuukausittain).
- Tunnistaa nopeasti tunnetut heikkoudet.
- Tarjota yleiskuva järjestelmän tietoturvasta.
Plussat:
- Erinomainen työkalu jatkuvaan tietoturvan seurantaan.
- Nopea ja skaalautuva.
- Helppo integroida osaksi DevSecOps-putkea.
Miinukset:
- Voi tuottaa vääriä hälytyksiä (false positive).
- Havaitsee vain tunnetut haavoittuvuudet.
- Ei ymmärrä järjestelmän kontekstia tai liiketoimintakriittisyyttä.
Mitä on penetraatiotestaus?
Penetraatiotestaus eli pentesti on manuaalinen ja syvällinen testaus, jossa asiantunteva tietoturva-asiantuntija simuloi oikean hyökkääjän toimintaa. Tavoitteena on selvittää, miten järjestelmä kestää todellisia hyökkäyksiä.
Pentest voidaan kohdistaa esimerkiksi:
- Verkkosovellukseen
- Mobiilisovellukseen
- Pilviympäristöön
- Koko IT-infrastruktuuriin
Tarkoitus:
- Tunnistaa yhdistelmähaavoittuvuuksia ja monimutkaisia hyökkäyspolkuja.
- Antaa realistinen kuva siitä, miten hyökkääjä voisi päästä järjestelmään.
- Tarjota liiketoimintalähtöistä riskianalyysia.
Plussat:
- Asiantuntijan suorittama testi ottaa huomioon kontekstin ja kokonaisuuden.
- Paljastaa heikkouksia, joita pelkkä skannaus ei huomaa.
- Tuottaa usein selkeitä toimenpide-ehdotuksia ja suosituksia.
Miinukset:
- Vaatii enemmän aikaa ja osaamista.
- Kalliimpi kuin skannaus, joten tehdään yleensä 1–2 kertaa vuodessa.
Haavoittuvuusskannaus vai penetraatiotestaus – vai molemmat?
Nämä kaksi eivät ole vaihtoehtoja, vaan ne täydentävät toisiaan:
- Skannaus on kuin perusterveystarkastus: nopea, säännöllinen ja automatisoitu.
- Penetraatiotestaus on asiantuntijan suorittama erikoistutkimus, joka paljastaa syvemmät ongelmat ja kriittiset riskit.
Yhdessä käytettynä ne muodostavat tehokkaan kokonaisuuden organisaation kyberturvallisuuden hallintaan. Lisäksi monet standardit (esim. ISO 27001, PCI DSS) edellyttävät penetraatiotestausta osana tietoturvan jatkuvaa parantamista.
Haluatko tietää, mikä sopii juuri sinun organisaatiollesi?
Tarvitsetko apua haavoittuvuuksien tunnistamiseen tai haluatko realistisen arvion järjestelmäsi tietoturvasta? Me autamme.
👉 Ota yhteyttä ja varaa kartoituspalaveri asiantuntijamme kanssa. Autamme valitsemaan oikean lähestymistavan – oli kyseessä jatkuva seuranta tai yksittäinen testi.
